Näin pääset alkuun

Lähinaapurit voivat käyttää myös yhteistä kompostoria. Yhteiskompostointi on järkevä valinta etenkin silloin, kun muodostuvan biojätteen määrä on vähäinen. Yhteiskompostoinnista tulee tehdä ilmoitus tällä lomakkeella.

Näillä tarvikkeilla pääset alkuun elintarvike-, puutarha- ja kuivakäymäläjätteiden kompostoinnissa.  

Hankintalista elintarvikejätteen kompostoijalle

• Lajitteluastia keittiöön biojätteitä varten
• Haittaeläinsuojattu ja riittävän tilava kompostori
• Seosainetta eli kuiviketta: kaupan valmista seosta tai itse tehtyä (katso sopivat seosaineet)
• Kannellinen astia seosaineelle ja annoskauha kompostin vierelle
• Lisäksi saatat tarvita: herätettä, talikon, sekoitussauvan, lapion, kottikärryt, lämpömittarin ja jälkikompostoinnille kompostorin tai kompostikehikon

Hankintalista puutarhajätteen kompostoijalle

• Kompostori/kompostikehikko
• Herätettä, joita ovat kaupan kompostiheräte, lantarakeet, vihreä ruohojäte, nokkosvesi tai urea
• Kottikärryt, talikko ja lapio

Kuivakäymäläjätteen kompostoijalle

• Kuivakäymälä 
• Seosainetta eli kuiviketta 
• Kuivikkeen annostelukauha 
• Lisäksi on hyvä olla: kompostori tai kompostikehikko, kottikärryt, talikko ja lapio. 

Katso lisätietoja Kuivakäymäläjätteen kompostointi -sivulta. 

Kompostori tulee valita kompostoitavan biojätteen mukaan. Elintarvikejätteen kompostorilta vaaditaan eniten ja puutarhajätteitä voi kompostoida kompostikehikossakin. Kompostorin koko riippuu asukasmäärästä, asukkaiden kulutustottumuksista ja lajitteluaktiivisuudesta sekä kompostin toimivuudesta ja hoidosta.

Kylmälaitteista ei saa enää rakentaa kompostia, olemassa olevat eivät ole määräysten mukaisia ja ne tulisi vaihtaa. Vanhan pakastimen tai jääkaapin voi tyhjänä palauttaa maksutta lajitteluasemalle. 

Elintarvikejätteen kompostorin tulee olla 

• haittaeläimiltä suojattu (ei yli 7 mm rakoja) 
• kestävä rakenteiltaan 
• ilmankierroltaan riittävä 
• helppo täyttää ja tyhjentää
• tilavuudeltaan riittävä kaikille kiinteistöllä syntyville biojätteille huomioiden talviaikaan kompostoitumisessa tapahtuva hidastuminen tai pysähtyminen
• siinä tulee olla myös kansi, pohja tai pohjaverkko

Puutarhajätteen kompostointi

Puutarhajätteitä voi kompostoida kevytrakenteisemmassa kompostorissa tai kompostikehikossa. Jos puutarhajätekompostoriin laittaa jälkikompostoitumaan elintarvikejätettä, siitä ei saa enää erottua jätteitä pl. pienet luut ja kananmunankuoret, joiden hajoaminen kestää pidempään. Mikäli puutarhajätettä syntyy pitkin kesää, on se siisteintä kompostoida kompostorissa tai kompostikehikossa. Mikäli jätettä tulee kerralla niin paljon, ettei se mahdu edellisiin, voidaan jäte kompostoida avokompostissa kuten esimerkiksi syksyllä puiden lehdet. 

Kuivakäymälä

Kuivakäymälän valintaan katso tiedot kohdasta Kuivakäymäläjätteen kompostointi -osiosta. 

Mitä eroa on kompostorilla, kompostikehikolla ja avo-/auma-/kasakompostilla? 

Kompostori on säiliö, jonka sisällä voi kompostoida elintarvike- tai puutarhajätettä. Kompostorissa on seinien lisäksi myös pohja (tai pohjaverkko) ja kansi. Kompostori on haittaeläimiltä suojattu, kun siinä ei ole yli 7 mm rakoja.  Kompostori voi olla myös lämpöeristetty. Eriste parantaa kompostorin toimivuutta talviaikana. Elintarvikejätteiden kompostointi on luvallista vain jyrsijäsuojatussa kompostorissa. 

Kompostikehikko nimitystä voidaan käyttää sellaisista kompostoreista, jotka eivät ole jyrsijäsuojattuja eli rakenteissa on yli 7 mm rakoja. Kompostikehikoissa saa kompostoida vain puutarhajätettä.  

Avo- ja kasakompostissa ei ole minkäänlaisia seinärakenteita, vaan puutarhajätteet kompostoidaan kasassa. Avokomposti tulee kysymykseen silloin, kun jätettä on paljon eikä se mahdu kompostoriin tai kompostikehikkoon, esimerkiksi syksyisin puiden lehdet. Aumakompostissa on yleensä jonkinlaiset pääty ja sivuseinät, joiden sisään kompostoitavat jätteet kootaan. Se on yhdeltä sivulta avoin.

Sopiva paikka kompostorille on sellainen, jonne on helppo viedä elintarvike- tai puutarhajätteet eikä se aiheuta haittaa ympäristölle tai naapureille. Usein kompostorit sijoitetaan pihan perälle. On hyvä pitää mielessä, että sinne on varsinkin talvella hankala viedä keittiössä syntyviä elintarvikejätteitä. 

Elintarvikejätteen kompostori

• Jätekatokseen tai -aitaukseen
• Paikkaan, johon on talvellakin helppo viedä jätettä
• Mahdollisuus kompostista valuvan suotoveden hallintaan
• Tuulensuojainen ja lämmin paikka, ei kuitenkaan paahteinen
• Ei lähellä tuuletusikkunaa tai ilmastointikanavia
• Vähintään 15 metriä lähimpään kaivoon tai vesialueeseen
• Omalle tontille. Naapurin kanssa voi sopia yhteisen kompostorin paikan, vaikka tontin rajalle.

Puutarhajätteen komposti/kompostori

• Tuulensuojainen ja lämmin paikka, ei kuitenkaan paahteinen
• Paikka, jossa kompostin täyttäminen, kääntäminen ja tyhjentäminen on helppoa
• Vähintään 15 metrin päähän lähimmästä kaivosta tai vesialueesta.

Kuivakäymälä ja käymäläjätteen jälkikompostori 

Katso lisää kohdasta Kuivakäymäläjätteen kompostointi.

Mitä tehdä seuraavaksi, kun paikka kompostorille on valittu ja uusi kompostori on nenän edessä?  

Elintarvikejätteen kompostointi

Elintarvikejätteen kompostorin pohjalle lisätään 10–20 cm karkeaa seosainetta. Tämän jälkeen keittiössä omaan astiaan lajitellut biojätteet kaadetaan kompostoriin ja peitellään ne seosaineella. Seosainetta tulee käyttää 20–40 % biojätteen määrästä. Kompostoriin lisättyjen elintarvikejätteiden on hyvä peittyä kokonaan seosaineen alle, että ne eivät houkuttele kompostoriin kärpäsiä ja ne eivät ala haisemaan. 

Puutarhajätteen kompostointi 

Puutarhajätteen kompostorin tai kompostikehikon pohjalle laitetaan 10 cm kerros haketta, oksasilppua, risunpätkiä tai salaojaputkia. Sen jälkeen lisätään erilaisia puutarhajätteitä noin 10 cm kerroksina. Jätteitä tulee kostuttaa välillä ja lisätä kompostiherätettä. Kerrosten väliin voi laittaa myös osittain maatunutta kompostia tai puutarhamaata nopeuttamaan hajoamista. Kompostikehikon päälle tulee laittaa joko vanerilevy tai kevytpeite.  

Avokomposti voidaan koota samoin kuin puutarhajätteen komposti. Avokompostin päälle on laitettava turvetta tai multaa sitomaan kosteutta ja ravinteita sekä kerros puunlehtiä lämpöeristeeksi. Syyssateiden ajaksi avokomposti on petettävä kevytpeitteellä tai muovilla, jonka helmat eivät yllä maahan asti. Peittäminen estää ravinteiden huuhtoutumisen ja kompostin liiallisen kostumisen. Kuivina syksyinä kompostori ei puolestaan kuivu liikaa, kun peite suojaa liialliselta haihtumiselta. 

Kuivakäymäläjätteen kompostointi

Lue lisää Kuivakäymäläjätteen kompostointi -kohdasta.

Mitä kompostoriin voi laittaa?

Elintarvikejätteen kompostori  

Keittiön lajitteluastia tyhjennetään kompostoriin tarpeen mukaan. Tyhjennyksen yhteydessä biojätteiden päälle lisätään aina seosainetta. Jos biojätettä tuodaan kompostoriin kerralla isompi määrä, jäte kannattaa sekoittaa kompostin pintakerroksiin ennen seosaineen lisäämistä. Kun jätettä on kertynyt kompostoriin 30–50 litraa, kompostoituminen alkaa ja komposti toimii. Alussa voi käyttää herätettä, jotta kompostoituminen pääsee alkuun. Herätettä voi käyttää myös, jos kompostoinnin on aloittanut syksyllä tai kompostoria on tyhjentänyt talvea varten. 

Kompostorin lämpötilaa, kosteutta ja tuoksua on hyvä seurata, sillä ne kertovat kompostoitumisen onnistumisesta paljon. Lämpötilan kohoaminen kertoo kompostissa tapahtuvasta hajoamisesta ja missä vaiheessa se on. Kompostimassan on oltava myös sopivan kosteaa, jotta hajoaminen onnistuu. Kompostia voi tarvittaessa kastella. Hajut kertovat muun muassa tapahtuuko hajoaminen hapellisissa vai hapettomissa oloissa, karkaako kompostista ravinteita vai onko kaikki kunnossa. Mädän haju kertoo liian kosteasta ja hapettomasta kompostista ja ammoniakin haju puolestaan ravinteiden karkaamisesta.  

Hajoaminen voi olla nopeampaa kompostorin keskiosassa, joten massaa voi sekoittaa reunoilta keskellä päin. Liian syvältä ei kannata sekoittaa, sillä silloin eri maatumisvaiheessa olevat kerrokset sekoittuvat helposti keskenään. 

Kun kompostori alkaa olla täynnä, on aika suunnitella sen tyhjentäminen ja kompostimassa käyttö. Yleensä elintarvikejäte ei ehdi maatua riittävästi, vaan se vaatii jälkikompostointia vielä useiden kuukausien verran.  

Komposti kannattaa valmistella talvea varten tekemällä sinne tilaa talven aikana syntyville biojätteille. Kannattaa pohtia myös eristämisen tarvetta, jotta kompostori toimii paremmin kylminä kuukausina. Lumi on hyvä eriste kompostorin ympärillä, jos sitä on.  

Puutarhajätteen kompostori  

Puutarhajätteen komposti tulee kääntää vähintään keväällä ja syksyllä sekä lisätä samalla tarvittaessa vettä ja herätettä. Multa valmistuu noin vuodessa ja paras mullan levitysaika on keväällä. 

Syksyllä kanneton komposti, kompostikehikko ja avokomposti on peitettävä levyllä, muovilla tai pressulla. 

Kuivakäymäläjätteen kompostori  

Katso lisää tietoa kohdasta Kuivakäymäläjätteen kompostointi. 

Ota huomioon haitalliset mikrobit

Kotipuutarhureiden ja kompostoijien on hyvä tiedostaa, että erilaisissa multa- ja kompostoituotteissa on suurella todennäköisyydellä myös legionellabakteereja. Niitä esiintyy pieniä määriä myös luonnon vesissä ja maaperässä. Yleensä legionellabakteerit leviävät erilaisissa vesijärjestelmissä, kuten suihkut, porealtaat, kostuttimet ja jäähdytysjärjestelmät ja sairastuttavat ihmisiä.

Mullan ja kompostituotteiden käsittelyssä

• vältä mullan ja kompostin pöllyttämistä hengitysilmaan.
• suojaa käsissä olevat haavat ja rikkinäinen iho.
• käytä suojakäsineitä ja pese lopuksi kädet huolellisesti.
• avaa multapussi siten, että suusaukko on poispäin kasvoista.
• kostut multaa ja kompostia tarvittaessa alhaisella vedenpaineella, kuten vesikannun avulla.
• pese multa- ja kompostimateriaali työvälineistä alhaisella vedenpaineella.
• säilytä multapussit poissa auringosta, sillä auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila 20–24 astetta on ihanteellinen legionellabakteerin lisääntymiselle.

Jos pölyämistä ei voida muutoin vähentää, FFP-2 ja FFP-3 -tason suojaimet suojaavat tartunnalta. Muista asettaa suojain tiiviisti kasvoille.

Lisää aiheesta Ruokaviraston ja THL:n nettisivuilta.